lauantai 2. huhtikuuta 2016

Taverna della Torre, Cisternino - Italia


Pääsiäiseksi matkasimme Italiaan, tarkemmin Etelä-Italiaan, Pugliaan. Ensimmäiset yömme vietimme viehättävässä maatilamajoituksessa Cisterninon ulkopuolella. Saavuimme Barin lentokentälle tiistaina aamupäivästä, vuokrasimme yhdeksänpaikkaisen Renaultin ja kurvailimme majapaikkaamme. Majapaikkamme henkilökunta varasi meille pöydän Taverna della Torresta, joka kuulemma oli hyvä ravintola.


Matkaajilla on aina nälkä, ainakin meillä. Saavuimme kaupunkiin ajoissa ja kiersimme sen tummenneessa illassa. Cisterninon vanha kaupunki oli kaunis ja äärimmäisen siisti. Vanhasta kaupungista oli pidetty hyvää huolta ja sitä ei oltu päästetty repsottamaan.


Vanha kaupunki oli siisti paitsi ulko, myös sisältä, ainakin sen verran kuin onnistuimme kurkkimaan ikkunoista sisälle.


Me, hälyisä joukko turisteja olimme kaupungin ainoa häiriötekijä, muutoin kadut olivat tyhjät. Koko kaupunki oli vain meidän.


Puikkeliehdimme kujilla lämpimässä kevätillassa, olimme vasta saapuneet maahan ja ensimmäistä kertaa Etelä-Italiaan ja pidimme suuresti kaikesta näkemästämme. Kujia, sokkeloita, herkkuruokaa, mitä muuta voisi toivoa?


Olisin voinut jäädä seikkailemaan kapeille kujille, imeä itseeni paikan kauneutta, rauhallisuutta ja antaa mielikuvituksen lentää. Onneksi meillä oli pöytävaraus, sillä ravintola tarjosi makuaisteille sen, mitä kaupunki silmille.


Ravintolamme sijaitsi aivan vanhan kaupungin kupeessa ja olimme alkuun sen ainoat asiakkaat, toki olimme äärimmäisen aikaisin liikenteessä, pöytämme oli varattu meille puoli kahdeksaksi, aikaan jolloin kukaan muu ei vielä ole nälkäinen.


Ravintolasali oli pieni, kuuden hengen pöytämme lisäksi salissa oli neljä muuta pöytää. Alakerrassa saattoi olla muutama pöytä lisää. Joka tapauksessa suosittelen tekemään ravintolaan varauksen. Muulloin kuin maan suurimman juhlan alla ravintolassa on varmasti ruuhkaa.


Juomaksi valitsimme paikallista viiniä ja alkupaloiksi otimme lautaselliset paikallisia juustoja ja leikkeleitä. Yksi seurueestamme otti alkupalaksi turska carpaccion marinoidulla kukkakaalilla. Juustot olivat taivaallisia, kuten ne tällä alueella tapaavat olla, lihat olivat hyviä, kuten ne parhaimmillaan ovat. Ja se turska, se oli syöjänsä mielestä hyvää, mutta meidän muiden suussamme sen maku oli liian vahva.




 Alkupalajuustojen kanssa saimme ihania hilloja; ananashilloa ja tuoreista luumuista tehtyä hilloa.  Tätä juustoannosta tulen kaiholla muistelemaan monesti.


Kani on hyvää, joten valtaosa seurueestamme valitsi sitä. Rinnalle otimme taivaallisen ihania paistettuja perunoita, ranskalaisia ja kasviksia. Kasviksina oli kauden kasvis ja maakunnassa muutoinkin suosittu sikuri. Tässä ravintolassa sikurin maku oli kesytetty taivaalliseksi, muualla törmäsimme myös kitkerään sikuriin.


Yksi seurueestamme oli erilainen ja tilasi vasikkaa caciocavallo-juustolla ja artisokilla, annos oli taivaallisen ihana. Vasikan ja kanin lisäksi pöytäämme kannettiin annos talon grillilihoja, se oli hyvä, mutta ei yltänyt muiden annosten tasolle.

Turhaan ei tämä paikka mainosta ovessaan kaikkia saamiaan tunnustuksia ja sen kuulumisen slow food-liikkeeseen huomasi ruoan laadussa.


Via S. Quirico 3
Cisternino

3 kommenttia:

Ritva kirjoitti...

Mukana olleena vahvistan jokaisen sanan, jumalaisen hyvää ruokaa. Seinällä oli useammalta vuodelta plakaatti osallistumisesta Vuoden Ravintola -finaaliin. Henkilökuntaa oli kaksi, Chef sekä tarjoilija-hovimestari-viinuri-apukokki. Chef kävi pöydässä tervehtimässä ja lähtiessä koko kahden hengen henkilökunta tuli hyvästelemään. Loistava alku matkalle!

Anonyymi kirjoitti...

Joo.Mä oisin tarjonnu notski-illallisen,eksoottisen sellaisen.Joskus..

Satu -Tsajut kirjoitti...

Ruoka oli jumalaista,kuten Ritav kertoi. Henkilökunta oli mahtavaa ja kaikki oli niin upeaa,kuin loman ensimmäisenä iltana voi olla :)

Anonyymi, notski-illalliset ovat myös paikallaan, elävän tulen ääressä on oma tunnelmansa.