lauantai 25. joulukuuta 2010

Kennohunaja

”Mehiläinen meiän lintu metsän kukkien kuningas. 
Lähe nyt mettä noutamahan, 
simaa tavottamahan Metsolasta,
tarkasta Tapiolasta,
monen kukkasen kuvusta,
monen heinän helpehestä
kipehille voitehiksi pahoille parahiksi. ”
 
~ Kalevala ~


Hunaja on luonnollisimmassa muodossaan kennohunajana. Mehiläiset varastoivat hunajan rakentamaansa mehiläisvahakennostoon ja peittävät kunkin  kennon vahakannella.Kennohunajassa luonnolliset aromit ovat säilyneet paremmin kuin lingotussa hunajassa. Mehiläisvahan voi myös syödä. Mehiläiset ovat valmistaneet vahan kukkien medestä samoin kuin hunajankin ja se käyttäytyy elimistössä kuidun tavoin.

Kennohunaja syödään joko lusikalla tai leikkaamalla siitä pala.Kennohunaja säilytetään joko huoneenlämmössä tai pakastettuna. Ruoanlaittoon käytettäessä kennohunaja on hyvä ensin pakastaa, jolloin hunajasta tulee kiinteämpää ja kuivempaa sekä vahasta rapeampaa. Jäätyneestä hunajakakusta on siistimpi leikata kennonpaloja.

Jälkiruokien ohella kennohunajaa vahoineen voi käyttää mm juurespyreiden ja viinikastikkeiden maustamisessa. Aromia ja uusia makuelämyksiä kennohunaja tuo myös juustotarjottimelle.
Kirkkonummen mehiläistuote

Erityisesti Manchego, Stilton ja Gorgonzola juustot ovat hyviä vaihtoehtoja kennohunajan kanssa.



Kennohunajamuffinssit
200 g Kennohunajaa
1,25 dl Vehniijauhoja
1,25 dl Perunajauhoja
2 kpl Munaa
I kpl Omena
2 tl Leivinjauhetta
1 tl Kanelia

Vaahdota kananmunat ja kennohunaja.Yhdistä jauhot, leivinjauhe ja  kaneli. Lisää ne
siivilän läpi vaahdotettuun kanamuna/kennohunaja vaahtoon kevyesti sekoittaen.
Pilko omena pieniksi kuutioksi ja lisää taikinaan kevyesti sekoittaen. Kaada taikina
puoleen väliin muffinssivuokia. Paistan n.20 min 185C


Kennohunaja



Mehiläinen-lehti, kennohunajasta

2 kommenttia:

Yaelian kirjoitti...

Täällä joskus näkee luomumarketeissa kennohunajaa,ja kerran ostinkin.Itseäni tosin hieman häiritsi se kennojen vahamaisuus.

Tsajut kirjoitti...

Kennojen vahamaisuus häiritsi alkuun itseänikin, mutta kummasti siihen tottui. Kennohunaja on minusta maultaan parempaa, kuin purkitettu hunaja joten ne vahanpalat piti vain oppia sietämään.